Perityt helmet - miten arvokkaat ne ovat

Kuulutko siihen kasvavaan ryhmään, joka saa perinnöksi kasan koruja, seassa on myös helminauha tai useampikin? Mahdollisesti epämääräisillä "kyllä näillä ihan arvoakin on" -saatesanoilla? Voi olla, tai sitten ei, mutta asiantuntijalta kysyminen kannattaa ainakin ennen kuin kasa lähtee kierrätykseen.

Etenkin 1950-, 1960- ja 1970-luvuilta peräisin olevia helmikoruja halutaan arvioittaa koko ajan enemmän ja moni koru näyttää saajan silmissä upealta ja kalliilta. Toiveikkuus herää ja samalla mahdollinen rikastuminen arvokorujen myynnillä.

Useimmiten kuitenkin on romutettava asiakkaan toiveikkuus upeasta helmiaarteesta. Suunnilleen 80 prosenttia arvioitavaksi tuotavista vanhemmista helmikoruista on valitettavasti jäljitelmiä eikä siis rahallisesti yleensä minkään arvoisia. Niissä tärkein ja arvokkain asia on tunnearvo ja muisto läheisestä ihmisestä. Loppuun 20 prosenttiin mahtuu sitten aika paljon hyvälaatuisia ja -kuntoisia keskihintaisia helmikoruja, mutta myös niitä arvokkaita aarteita.

Miksi niin iso osa vanhoista helminauhoista ja muista helmikoruista on jäljitelmiä? Toisen maailmansodan jälkeen ihmisillä ei ollut paljon rahaa, mutta oli suuri halu saada jotain kaunista ja ylelllistä kaiken koetun kurjuuden jälkeen. Oikeisiin helmiin ei monella ollut varaa, ja jäljiltelmähelmiä tehtiin tuolloin erittäin runsaasti. Sotavuosien jälkeen tehdyt jäljitelmähelmet erottuvat niiden aivan erityisen, kellertävän, "shampanjamaisen" värin vuoksi. Väri yhdistää lähes poikkeuksetta kaikkia 1940-luvun lopulta ja 1950-luvulta peräisin olevia helminauhoja. Vanhat jäljitelmähelmet on helppo erottaa myös siitä, että niiden pintamaali on alkanut vuosien saatossa irrota paljastaen alla olevan muovikuulan. Lisäksi kaikkiin jäljitelmähelmiin pätee helppo tunnistuskeino: kun kahta helmeä hieroo kevyesti vastakkain, kosketus on liukas ja muovimainen. Oikeilla helmillä kosketus tuntuu hieman karhealta.

Miten sitten määritellään helminauhalle rahallinen arvo, jos se on oikeista helmistä tehty? Moni asiakas haluaa saada arvonmäärityksen, koska on aikeissa myydä korun. Kun korulle tehdään arvonmääritys, se tehdään yleensä ns. korvausarvolle, eli sille summalle, mikä tarvitaan korun korvaamiseksi vastaavanlaisella uudella korulla esimerkiksi varkaustilanteissa. Korvausarvo on täysin eri asia kuin jälleenmyyntiarvo, joka on pelkästään ostajan ja myyjän välinen sopimus. Tämä on usein asiakkaalle yllätys. Jälleenmyyntiarvo voi olla korvausarvon suuruinen tai sen yli tai ali. Vanhoilla koruilla, erityisesti helmikoruilla, useimmiten jälleenmyyntiarvo on huomattavan alhainen. Ainoastaan korut, joissa on jotain erityistä: antiikki, design, erityisen arvokkaat materiaalit, kuuluisa brändi, mielenkiintoinen historia tms., menevät kaupaksi korkeampaan hintaan.

Helmikorun arvoa arvioidaan seitsemän tekijän avulla. Helmien laji, koko, väri, pintarakenne, helmiäiskerros, hohto ja keskinäinen yhteensopivuus, mikäli kyseessä on nauha tai korvakorupari. Näiden lisäksi katsotaan myös muun muassa korun yleiskunto, jalometallien leimat, mahdolliset koruun liitetyt jalokivet ja arvioidaan korun alkuperää ja harvinaisuutta.

Mikäli helmikoru osoittautuu arvokkaaksi ja erityiseksi, myyntikanavia on hieman helpompi löytää kuin keskihintaisille koruille. Arvokoruja voi tarjota esimerkiksi laadukkaisiin huutokauppayrityksiin. Nykyään on myös hyvin kuratoituja arvokorujen nettihuutokauppoja. Valitettavasti Suomesta löytyy huomattavan vähän alan kivijalkaliikkeitä, jotka ottavat/ostavat helmikoruja myyntiin, verrattuna siihen miten paljon vanhoja jalokivi- ja kultakoruja on myynnissä.

Pienempiarvoisille koruille lähes ainoat myyntipaikat ovat kirpputorit tai käytettyjen tavaroiden myyntialustat internetissä.

Vaikka myyntiaikeita ei olisikaan, voi silti olla tarpeellista selvittää korujen arvo. Perinnönjako tai korun antaminen lahjaksi, tai erityisesti hyvin arvokkaan korun vakuutuskorvausarvon selvittäminen ovat hyviä syitä arvonmääritykselle. Asiantunteva ja helmien tutkimiseen perehtynyt gemmologi osaa auttaa näissä asioissa.

Lisätietoa helmien laatutekijöistä ja tutkimusmahdollisuuksista löydät päävalikosta.